Luonnonhelmi keskellä Suomea

Näillä sivuilla voit tutustua Etelä-Konneveden alueeseen ja kansallispuistoon

 

Etelä-Konneveden alueella Rautalammin ja Konneveden kunnissa on noin 1500 hehtaaria valtion omistamia suojeltuja maa-alueita. Nämä alueet kuuluvat pääsääntöisesti Natura 2000 -ohjelmaan, vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä rantojensuojeluohjelmaan. Alueella sijaitsee niin Metsähallituksen kuin kuntien ja yksityisten ylläpitämiä tuli- ja rantautumispaikkoja ja satamia, jotka palvelevat veneilijöitä monipuolisesti. Kansallispuiston arvonimen alue sai 1.9.2014, jolloin astui laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta voimaan. Uuden kansallispuiston avajaisia vietettiin 13.9.2014. Tässä tilaisuudessa paljastettiin Etelä-Konneveden kansallispuiston tunnuslaji, joka on kalasääski.

Kalajavuoren kiertävä reitti on ollut paikallisten suosiossa jo pitkään. Vuoren huipulta avautuvat kansallismaisemaan verrattavat näkymät yli Etelä-Konneveden ja Hankaveden. Vuori-Kalaja-lampi on saavuttanut suuren suosion sukeltajien kasvavan harrastejoukon parissa. Lammen suuri syvyys, hyvä näkyvyys ja monipuolisuus houkuttavat snorklaajia ja laitesukeltajia ympäri Suomen. Alueen erikoisuutena ovat myös lukuisat kosket.

Kalaisissa koskissa asustaa Rautalammin reitin villi taimen, jonka uhanalaisuus on huomioitu koskien virkistyskalastuskäyttöä suunniteltaessa. Etelä-Konnevedellä sijaitsee myös Jyväskylän yliopiston vuodesta 1983 toiminut Konneveden tutkimusasema. Tutkimus- ja opetuskohteena Etelä-Konneveden arvo on merkittävä.

Kansallispuistoksi vuonna 2014

Rautalammin ja Konneveden kunnat, maakuntien liitot ja paikalliset luonnonsuojelujärjestöt sekä matkailuyrittäjät ovat tehneet määrätietoisesti työtä kansallispuiston saamiseksi alueelle. Työ palkittiin 1.9.2014, jolloin laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta astui voimaan. Talven 2014-2015 aikana tehdään alueella suunnittelutyötä, jotta kansallispuiston ja sen ympäröivän alueen palveluvarustus saadaan vastaamaan paremmin matkailijoiden sekä yrittäjien tarpeita. Rakentamistyöt pyritään aloittamaan heti kevään tullessa.

Rautalammin ja Konneveden kunnat hallinnoivat Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanketta vuosina 2012–2014. Hankkeen rahoittajina toimivat Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset maaseudun kehittämisrahastosta. Hanke toteutettiin yhdessä Metsähallituksen kanssa ja sen päätavoitteina oli tehdä alueelle hoidon ja käytön suunnitelma ja edistää kansallispuiston syntyä alueelle.

Kansallispuiston perustamista alueelle puolsivat monet seikat. Etelä-Konneveden alue sijoittuu 9-tien ja 4-tien väliin, ja sadan kilometrin säteellä asuu noin 300 000 ihmistä. Näin alue toimii lyhyiden välimatkojen ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi myös Jyväskylän ja Kuopion ympäristöalueiden asukkaiden virkistyskäytön, sekä lasten ja nuorten luonto- ja ympäristökasvatuksen paikkana.

Etelä-Konnevedelle perustettu kansallispuisto tukee maantieteellisesti jo olemassa olevaa kansallispuistoverkostoa, sekä tuo mukanaan alueelle yhden kiinnostavan ja houkuttelevan matkailukohteen Kuopion, Tahkon ja Jyväskylän lisäksi.

Etelä-Konneveden kansallispuiston logoksi on valittu äänestyksen kautta.