Kalajan - Loukkuvuoren alueen historia

Mannerjään vetäytyessä yhä pohjoisemmaksi Yoldia-meren aallot tavoittavat Kalajanvuoren saaret.  Noin 9700 vuotta sitten Kalajanvuori kohoaa saarena noin 65 metrin korkeuteen.

Ajan myötä Yoldia-meren saarten mannerjalustasta kasvaa Muinais-Päijänteeseen pistävä niemi, joka muodostaa suurimman osan suunnitellusta Etelä-Konneveden kansallispuiston maa-alueesta Kalajan-Enonniemen seutuvilla.

 

Maan yhä kohotessa Konnevesi kuroutuu omaksi järvekseen ja on nykyisen Rautalammin reitin kirkasvetinen keskusjärvi. Etelä-Konnevesi muodostaa maisemallisesti koko reitin moni-ilmeisen helmen. Suunnitellun kansallispuiston alueen maisema- ja luontoarvot ovat kiistattomat .

 

Vähitellen rannoille tulee kalastajia ja metsästäjiä. Suunnitellun kansallispuiston alueeltakin löytyy kivikautisen asutuksen merkkejä. Asutus leviää myös Rautalammin reittiä myöten yhä ylemmäksi. Keskiajalla hämäläiset valtaavat riistamaat itselleen. Enonniemen – Kalajan alueet vakiintuvat Sääksmäen pitäjälle ja Etelä-Konneveden alueet Kulsialan (Tyrväntö) ja Pälkäneen pitäjille.

Muistumana keskiajan asutuksesta ja rajankäynneistä hämäläisten ja savolaisten välillä ovat säilyneet monet paikannimet, kuten Hämeen niemi, Savonjoki, Pirttimäki, Pirttilahti, Pirttisaaret. Kustaa Vaasan julistettua erämaat valtion omistukseen alkaa myös näiden alueiden kiinteä asuttaminen. Hämäläisten vanhat erämaa-alueet siirtyvät vähitellen joko virkamiessukujen tai Savosta tulleiden talonpoikaissukujen omistukseen. Lopulta Rautalammin seurakunta ostaa Kalajan – Enonniemen alueelta merkittävän maa-alueen itselleen.

Rautalammin seurakunta perustetaan vuonna 1561. Vuoden 1686 kirkkolaki velvoittaa seurakunnat hankkimaan myös kappalaiselle virka-asunnon. Niinpä Rautalammin seurakunta ostaa Jänttien suvulta osan Konnekosken tilasta vuonna 1690 kappalaisen pappilaksi. Suurimmillaan perustettu Kosken tila käsittää noin 1700 ha. Suunniteltu luonnonsuojelualue muodostuu pääosin siitä.

Tarvepuun hankkimisen ohella kappalaiset käyttävät metsäalueita lähinnä metsästykseen. Sen sijaan puuteollisuuden syntymisen myötä myös seurakunta hyödyntää metsäänsä teollisuuden raaka-aineeksi. Esimerkiksi vuonna 1883 seurakunta myy Kosken pappilan metsistä 16.531 runkoa, joiden läpimitta on vähintään kymmenen tuumaa. Viimeisen suuremman puukauppansa seurakunta tekee tilalta 1950-luvulla siunauskappelin ja pappilarakennuksen rahoittamiseksi.

Tuolloin kuitenkin jo suurin osa Kosken pappilan tilasta on siirtynyt pois Rautalammin seurakunnalta seurakuntajakojen, torpparivapautuksen ja viime sotien asutustoiminnan myötä. Viime vaiheessa valtio lunastaa sekä Konneveden että Rautalammin seurakunnalta merkittäviä alueita vanhojen metsien suojeluun ja – toivottavasti – uuden kansallispuiston perustamiseksi.

Suunnitellun luonnonsuojelualueen läheisyydessä sijaitseva Törmälän loma- ja kurssikeskus on entinen Kosken pappila. Rautalammin seurakunta myy sen ja siihen liittyvän 40 hehtaarin maa-alueen vuonna 1940 Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.  Sodan jälkeen pappila toimii kehitysvammaisten poikien koulu- ja työkotina vuoteen 1972 saakka, jolloin vanha pappilan päärakennus palaa. Pääosin Sisälähetysseuran työn jatkajan, Kirkkopalvelut ry:n omistama kurssikeskus aloittaa toimintansa vuonna 1978.  Perustetun osakeyhtiön vähemmistöosakkaita ovat Rautalammin seurakunta, Rautalammin kunta ja Törmälän ystävät ry. Vuonna 2014 Törmälä siirtyy yksityisomistukseen ja Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy on perustettu. Törmälä toimii luontevana opastuspisteenä sekä tarjoaa majoitus- ja ruokapalveluja alueella vieraileville.