Rautalammin vuonna 1844 valmistunut kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista. Sen on suunnitellut arkkitehti Carl Alexander Engel.
Rautalammin kirkko on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. Ulkoapäin se
muistuttaa perinteistä lyhytvartista ristikirkkoa, mutta sisätilat on
toteutettu avaran pitkäkirkon periaatteella. Rakennushistorian tutkijat
ovatkin arvelleet Engelin hakeneen innoitusta niinkin kaukaa kuin
muinaisantiikin Halikarnassoksen mausoleumista taikka Iisakinkirkosta Venäjällä.
Kirkon kiistatta vanhin esine on ehtoolliskalkki eli ehtoollismalja,
jonka vanhin osa on ajoitettu 1400-luvulle. Malja on nähtävissä
Rautalammin museon perusnäyttelyssä. Myös kirkon toinen merkittävä esine, 1700-luvulta periytyvä häpeäpenkki, on siirretty Rautalammin museon perusnäyttelyyn. Vanhimmat nykyisen kirkon kattokruunuista ovat peräisin Rautalammin kolmannesta kirkosta, joka valmistui 1750-luvun lopussa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde on myös Rautalammin kirkon
hautausmaa, jonka vanhimmat haudat ovat yli 400 vuoden takaa.
Hautausmaata koristaa komea koivikko, mikä tekee siitä samanaikaisesti sekä puistomaisen että metsäisän. Tienvarsipetäjien vierellä kulkee laakeakivinen muuri, joka aiemmin on ollut sunnuntaikirkosta palaavan kansan istuskelu- ja kohtauspaikka.
Kirkon vieressä on paikkakunnan vanhimpiin rakennuksiin lukeutuva
kellotapuli vuodelta 1768 sekä Rautalammin kahden edellisen kirkon
muistomerkki, sankarihaudat ja Delaware -muistomerkki, joka on
pystytetty kirkkopuistoon Rautalammin emäpitäjästä Ruotsin ja Norjan
suomalaismetsiin sekä edelleen Pohjois-Amerikkaan Uuden Ruotsin
rakentajiksi lähteneiden kunniaksi.
Lue lisää:
